Helluntaiseurakunta vakiintui Junttilanmäelle

Lohtajan Helluntaiseurakunnan perustajat kertoivat, että he jännittivät, ottavatko ihmiset kodikseen seurakuntaa, joka oli syntymässä. Tilat oli ostettu vuotta aikaisemmin ja monet kuuluivat Kälviän ja Kokkolan Helluntaiseurakuntiin, jossa oli jo hyvät puitteet ja toiminta. 14.5.1986 riemu olikin suuri, kun seurakunnan järjestäytymiskokouksessa 42 lohtajalaista, jotka olivat tämän työn kautta tulleet uskoon ja käyneet kasteella, halusivat liittyä tähän uuteen seurakuntaan. Ennen tätä oli kuljettu kuitenkin monien eri
vaiheiden läpi.

Helluntai-nimi tulee Raamatusta, Apostolien teoista, sillä helluntaiherätyksen syntyaika muistutti Raamatun Helluntaipäivän tapahtumia, kun uskovat saivat Pyhän Hengen voimaksi evankeliumin työhön. Nykyään tunnettu helluntaiherätys katsotaan syntyneeksi 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa, vaikka tieto armolahjoista ja Pyhän Hengen kasteesta on ollut koko kristinuskon ajan. Herätys alkoi levitä Yhdysvalloissa ja sieltä 1906 norjalaisen metodistipastorin T.B. Barratin mukana Norjaan, kun Barrat oli ollut Yhdysvalloissa keräämässä varoja perustamaansa katulähetystä varten. Tällä matkalla hän kuuli näistä tapahtumista ja luki artikkeleita alkaneesta herätyksestä. Suomessa Barrat vieraili lestadiolaisten kutsumana ensi kertaa 1911 pitäen tilaisuuksia eri kaupungeissa. Tilaisuudet olivat yhteiskristillisiä, ja Barratin toiveena oli, että kaikki kristilliset yhteisöt saisivat osansa helluntaisanoman elvyttävästä vaikutuksesta. Kaikki eivät tätä sanomaa kuitenkaan hyväksyneet ja niinpä alkoi muodostua eri ryhmiä. Jo vuonna 1915 järjestäytyi Helsinkiin ensimmäinen helluntaiseurakunta. 1912 T. B. Barratin toinen Suomen-vierailu ylsi myös Pohjanmaalle. Tilaisuuksia oli mm. Vaasassa, Kokkolassa ja Oulussa. Muutamassa vuodessa oli helluntaisanoma kiirinyt yli koko Suomen. 

Kälviällä pidettiin ensimmäiset helluntaitilaisuudet 1918. Siion-seurakunta perustettiin 1926 ja rukoushuone sinne rakennettiin 1935. Kälviäläiset tekivät laajasti ympäristötyötä Keski-Pohjanmaalla ja myöskin Lohtajan eri kylillä. Tilaisuuksia pidettiin nuorisoseurantaloilla ja kodeissa. Uskovat kysyivät taloista, saisiko siellä järjestää hengellisen tilaisuuden, ja näihin kutsuttiin väkeä. Hengellinen nälkä oli suuri ja seuratuvat olivat täynnä ihmisiä. Etenkin hengelliset laulut puhuttelivat kuulijoita, ja jotkut muistavatkin yhä helluntailaisten tilaisuuksista juuri kauniit laulut. Laulujen sanat ja melodiat hoitivat kuulijoita ja antoivat heille toivoa. Kälviäläiset muistelivat, kuinka 1950- ja 1960-luvuilla Karhissa oli herätyksen aikaa. Ihmiset kilpailivat siitä, kuka saa seurat kotiinsa. Väkeä oli niin paljon, etteivät kaikki edes mahtuneet sisälle. Ensimmäisiä kastetilaisuuksia pidettiin jo 1950-luvulla. Myöhemmin 1970-80-luvulla myös Kokkolan Helluntaiseurakunta piti tilaisuuksia Lohtajalla. Tuolloin oli myös herätyksen aika. Silloin kokoontui jo rukouspiiri, joka oli hankkinut 100 hengen teltan. Sen kanssa kierrettiin kylillä pitämässä ”telttakokouksia”. 

Lohtajalla helluntailaisuus oli uutta ja osa koki sen uhkana, etenkin kun Lohtajan helluntailähetys ry. osti Junttilan vanhan talon kirkon vierestä ja 1986 rukouspiiri järjestäytyi seurakunnaksi. Se oli paikkakunnan helluntaiuskovien hengellinen koti, eikä tarkoitus ollut asettua mitään oppia vastaan. Oli vain erilainen näkemys asioista, miten Raamattu opettaa paikallisseurakunnasta. Toki ei sovi kieltää, etteivätkö uudet innokkaat seurakuntalaiset olisi välillä innosta puhkuen toimineet tahdittomastikin. 

1990-luvun alkupuolella näkyvä osa seurakunnan toimintaa oli Kirppis-kahvio, joka 10 vuoden ajan toimi monille taukopaikkana. Samassa rakennuksessa pidettiin myös teetupaa nuorille, joita saattoi olla koolla jopa 50 yhtä aikaa. Nuoret nimesivät paikan ”Taivaaksi”, koska taivasasiat olivat siellä paljon esillä. 

Helluntailiikkeessä lähetystyö on arvostettua. Niinpä seurakunnassammekin sitä on tuettu pienestä väkimäärästä huolimatta. Lähetysjuhlat ja myyjäiset ovat meillä aina olleet osa normaalia toimintaa. Olemme alusta saakka kannattaneet varoillamme eri puolilla maailmaa tehtävää hengellistä työtä. Varsinaiset lähettimme olivat Kaija ja Leo Mäkinen, jotka työskentelivät Papua Uusi Guinealla 15 vuoden ajan. Olemme edelleen mukana kannattamassa Kari Halosta, joka vie lasten evankelioivaa leirityön mallia mm. Siperiaan, Mongoliaan, Itä-Eurooppaan ja viime aikoina myös Espanjaan ja Etelä-Amerikkaan. 

Lapsityötä on tehty myös paikallistasolla. Seurakunnan koko historian ajan ovat lastenkerhot kokoontuneet säännöllisesti, ennen jopa useammalla kylällä. Toki välillä oli resurssien puuttuessa hiljaisempiakin aikoja. Lastenkerhot ovat toiminnassa vieläkin, mutta lisäksi olemme aloittaneet pitämään pienimuotoisia lastenleirejä sekä koko kylän yhteistä puuhapäivää. Puuhapäivä on koko perheen tapahtumapäivä, jossa on kaikenlaista mukavaa tekemistä lapsille sekä kahvio ja kirppis. 

Tällä hetkellä seurakunnassamme on noin 60 jäsentä ja osa-aikainen työntekijä. Haluamme yhä levittää hengellistä sanomaa eri tavoin. Viikottaisia tilaisuuksia on sunnuntaisin jumalanpalvelus sekä keskiviikkoisin rukousilta. Ajoittain kokoontuvat pienraamattupiiri sekä käsityöpiiri, jossa hengellisistä asioista voi keskustella leppoisassa ilmapiirissä. Viime vuosina olemme olleet mukana jakamassa myös EU-ruoka-apua. Kaikki tilaisuudet ovat avoimia.

Teksti:
JUSSI SEIKKULA
Lohtajan Helluntaiseurakunnan pastori

Historiikki on ilmestynyt Lohtajan joulu -lehdessä vuonna 2020